Tampere-Tartto-Seuran vaiheita 

Kaikki alkoi yliopistosta 

Laulavan vallankumouksen aikana joukko tamperelaisia historian opiskelijoita vieraili Tarton yliopistossa helmikuussa 1989. He vaikuttuivat virolaisten palavasta halusta itsenäistyä. Jo paluumatkalla päätettiin perustaa yhdistys ajamaan Viron asiaa tunnetuksi Tampereella.  

Tampere-Tartto-Seura perustettiin 1.3.1989. Yhdistys on myös yksi Suomen Viron-yhdistysten liiton SVYL:in perustajajäsenistä. Kumpikin on jo ehtinyt viettää 30-vuotispäiviään, samoin kuin itsenäisyytensä palauttanut Viron tasavalta. 

Tällä sivulla on otteita toiminnasta yli 30 vuoden ajalta.  

Alkuvuodet palavaa intoa

Tampere-Tartto-Seura sai alkunsa samassa rytmissä virolaisten vapaudentahdon kanssa. Alkuvuodet olivat palavan innostuksen aikaa. 

Opettajakunta Sulev Vahtren johdolla tivasi meiltä tiedetäänkö Suomessa varmasti, mitä Virossa tapahtuu ja mitä siitä ollaan mieltä. 

Nuorten miesten Viro-innostus ulottui Tamperetta laajemmalle. Yhdistyksen perustama Pro Estonia -lehti keräsi kiinnostusta yli rajojen. Haastateltaviksi saatiin mm. puoluejohtaja, silloinen Viron johtaja Vaino Väljas ja kirjailija. tuleva Viron presidentti Lennart Meri. Vuonna 1992 seura sai omat toimitilat. Samoin vuodesta 1992 lähtien alettiin järjestää syksyisiä Viro-viikkoja. Tampereen monet aktiivit nousivat päätoimisiksi estofiileiksi. Perustajajäsenistä Harri Päiväsaaresta ja Petri Juutista tuli SVYLin pääsihteereitä ja Markku Forsmanista Tuglas-seuran järjestösihteeri Tuglas-seuran järjestösihteeri ja Suomen Viron-instituutin säätiön asiamies. Kuvaavaa on sekin, että SVYLin ensimmäinen puheenjohtaja oli Juuti ja ensimmäinen toimihenkilö Päiväsaari. 

Lue lisää otteita alkuvuosien tunnelmista täältä. 

Viro-viikot melkein joka viikko 

Viro-viikot ovat Tartto-seuran yksi kivijalka. Vuonna 2015 vietto lähti käsistä ja ulottui vuoden melkein jokaiselle viikolle.  

Liivistä liiviläisiin, tekstiilitaiteesta Muhun kirjontaan. Kalevalasta Kalevipoikaan. Tartto-seuran ohjelmaan osallistumalla oppii virolaisuuden alkeet ja pidemmänkin oppimäärän. 
Lue tästä lisää mitä 2010-luvulla tapahtui.

Ystävyyskaupunkisuhteet luotiin

Tampereen ja Tarton viralliset suhteet ovat kulkeneet käsi kädessä ystävyysseuratoiminnan kanssa. Kaupunkien ystävyyssuhteet saatiin virallistettua vasta vapaan Viron aikana, sopimus allekirjoitettiin 22.12.1992.

"Mutta mitä Kiova sanoo, kun meillähän on jo ystävyyskaupunki Neuvostoliitossa". Nämä sanat ovat jääneet iäksi Liisa Löyttyniemen mieleen. Liisa oli tavannut sattuman johdattamana Tarton apulaiskaupunginjohtaja Väinö Kullin vuonna 1988. He olivat lyöneet kättä päälle, että joskus Tampereesta ja Tartosta tulee ystävyyskaupungit. Liisa teki valtuustoaloitteen.  Valtuuskunnat vierailivat puolin ja toisin. Alkoi kouluyhteistyö ja Tampereen sinisiä busseja lahjoitettiin Tarttoon. Virallinen hyväksyntä joutui kuitenkin odottamaan sitä, että Viro sai itsenäisyytensä takaisin. 

10 seuraavaa vuotta Tarton hengessä 

Seuran hittituotteeksi muodostuvat matkat eri puolille Viroa. Niitä on parhaina vuosina useita. Viro tulee myös entistä monipuolisemmin Tampereelle.  

Puheenjohtajan nuijan varressa Liisa Löyttyniemi ei ole jäänyt yhtään jälkeen ahkeruudessa siitä, mitä oli alkuvuosien palavassa innossa.  Paitsi että tehdään paljon matkoja Viroon. myös Viro tulee yhä monipuolisemmin kylään Tampereelle. On luentoja, esityksiä, kulttuuria laidasta laitaan. 

Lue Liisa Löyttyniemen kokoama 10-vuotiskatsaus 1999-2008 täältä.